Meidän perinnejoulu
Joulu alkaa minulle perinteisesti joululahjojen ostolla. Itse ostaminen ei ole välttämättä aina nautinto, mutta lahjojen pakkaaminen sen sijaan on mieluisa joulurituaali.
Itse juhlapäivä alkaa noin yhdeksältä, usein äidin herättelyyn, että nyt kuusta koristelemaan! Kuusen koristelee joko minä tai minä ja veljeni yhdessä. Latvatähden kiinnittää aina isä, ja kun se on paikoillaan minä ja veli lähdetään malttamattomina kohti vaatehuonetta hakemaan lahjapaketit kuusen alle. Ja useinhan siinä tulee salaa helisteltyä ja hypisteltyä omia paketteja. Kun kuusi on valmis katson yleensä perinteisiä, jouluisia lastenohjelmia, vaikka jo melko vanha olenkin. Samalla syödään usein joulupuuro.
Puuron jälkeen suunnataan hautausmaalle viemään kynttilät. Sieltä palattuamme onkin usein vielä jouluruokien viimestelyä, aina siihen asti kunnes kokoonnutaan katsomaan ja kuulemaan Joulurauhan julistus, ja sen jälkeen oma joulun suosikkihetkeni Lumiukko-elokuva.
Tässä vaiheessa vanhemmat menevät usein saunaan ja minä lähden koiran kanssa kävelylle, ihastellen samalla lumista ja rauhallista maisemaa. Kävelyn jälkeen poikkean yleensä itsekin saunaan vihtomaan ja siemailemaan joulusiideriä, kuunnellen samalla joululauluja/YleX-joululähetystä.
Saunan jälkeen ryhdytään valmistelemaan jouluateriaa, mikä syödään kolmen ja neljän välillä. Pöydässä on perinteisesti kinkkua, pieni kalkkunarulla, porkkana-, lanttu-, maksa- ja makaroonilaatikkoa, ehdoton suosikkini tuuvinki (imelletty perunalaatikko), graavilohta, rosollia, lihahyytelöä, keitettyjä perunoita ja kermakastiketta, höyrytettyjä herneitä, karjalanpiirakoita ja munavoita. Lisäksi myös äidin suosikkisillejä, ja joinain vuosina ruotsalaiseen tapaan lihapullia.
Puoli kuuden kuuden välillä on ruoka usein laskeutunut sen verran, että juodaan kahvit. Seurana on milloin mikäkin jälkiruoka, tänä vuonna pieni täytekakku, kristallipipareita, joulutorttuja ja konjakkia. Kahvin jälkeen onkin sitten lahjojen vuoro, jotka tosiaan jo odottavat valmiina kuusen alla. "Tonttuna" eli pakettien jakajana toimii milloin kukakin, yleensä kuitenkin jompi kumpi lapsista. Yleensä minä ja veli revimme paketit auki sen enempiä fiilistelmättä, mutta äiti ja isä haluaa aina odottaa ja katsella meidän lahjailoittelua ennen omiensa avaamista.
Tämän jälkeen saatetaan juoda vielä glögit ja istuskellaan kiittelemässä lahjoista ynnä muusta. Ja pikkuhiljaa kukin hajaantuu omiin suuntiinsa, vanhemmat yleensä saunaan, veli pelailemaan uusia lahjapelejä, minä tutkimaan omia lahjoja, ja ehkä soittamaan pari joulupuhelua sukulaisille ja kavereille. Sitten iltamyöhällä syödään usein uudemman kerran, esimerkiksi karjalan piirakoita ja kinkkua tai juustoja tarjottimelta. Tämän jälkeen sitten yleensä mennäänkin jo nukkumaan.
Joulupäivän traditioihin ei kuulu mitään sen erikoisempaa, mutta tapana on poiketa kavereiden kanssa kahville kun ollaan kotipaikkakunnalla joulunvietossa. Samalla vertaillaan lahjoja ja suunnitellaan perinteistä Tapaninpäivän baarikierrosta. Baariin toki vasta sen jälkeen kun on käyty mummolassa ja syöty vielä viimeisiä jouluruoan rippeitä.
Semmoinen siis meidän joulu. Tulipa romaani, mutta toivottavasti jaksoit tänne asti. Aion nimittäin toivottaa rauhallista joulua ja ihanaa odotusta vielä näille viimeisille päiville!
Seuraava:
Pakanallinen joulu
- Pakana